Sisäeritysjärjestelmä on monimutkainen viestintäverkko hermojärjestelmän ja tärkeimpien elintoimintojen, kuten lisääntymisen, vastustuskyvyn, aineenvaihdunnan ja käyttäytymisen, välillä.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että eräillä hormonijärjestelmäämme vaikuttavilla kemikaaleilla voi olla kielteisiä vaikutuksia aineenvaihduntaan, kasvuun, uneen ja jopa mielialaan. Tällaiset kemikaalit tunnetaan hormonitoimintaa häiritsevinä aineina, ja ne ovat pääasiassa keinotekoisia. Niitä on esimerkiksi torjunta-aineissa, metalleissa, lisäaineissa tai vierasaineina elintarvikkeissa ja kosmetiikassa.

Hormonitoimintaa häiritsevien aineiden aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia terveyteen voivat olla siittiöiden määrän väheneminen ja kivessyöpä miehillä, vaikutukset hermostoon ja immuunijärjestelmään sekä sellaisten poikalasten lisääntynyt määrä, joilla on syntyessään sukuelinten epämuodostumia. Siemennesteen laadun on havaittu olevan huono suurella osalla nuorista miehistä – joissakin maissa jopa 40 prosentilla – mikä vähentää heidän mahdollisuuttaan saada lapsia.

Uusissa tutkimuksissa on niin ikään havaittu, että hormonitoimintaa häiritsevillä aineilla voi olla vaikutusta kehon rasvamäärän kehittymistä ja painonnousua ohjaaviin järjestelmiin. Myös hermostollisten käyttäytymishäiriöiden, kuten lukemishäiriöiden, oppimishäiriöiden, autismin ja ADHD:n, lisääntyminen on yhdistetty hormonitoimintaa häiritseville aineille altistumiseen.

Altistumme hormonitoimintaa häiritseville aineille elintarvikkeiden, pölyn, veden, ilman kaasujen ja hiukkasten hengittämisen tai yksinkertaisesti ihokosketuksen kautta, esimerkiksi kun käytämme henkilökohtaisia hygieniatuotteita.

Joskus hormonitoimintaa häiritsevien aineiden vaikutukset havaitaan vasta pitkäaikaisen altistumisen jälkeen. Esimerkiksi sikiön altistuminen kyseisille aineille saattaa aiheuttaa kielteisiä terveysvaikutuksia vasta aikuisiässä. Vaikutukset saattavat myös siirtyä tuleville sukupolville.

Hormonitoimintaa häiritseviksi aineiksi epäiltäviä aineita on arkipäivän tuotteissa, esimerkiksi muovipulloissa, leluissa, metallisissa elintarvikepakkauksissa, elektroniikkalaitteissa, kosmetiikassa, torjunta-aineissa ja pesuaineissa.

The views presented in the video do not necessarily represent the official position of the European Chemicals Agency.
The video interview is from the ‘People and perspectives’ section of ECHA’s newsletter issue February 2018