Hyppää sisältöön

Kemikaalit ja ilmastonmuutos

Maailmanlaajuisesti käytämme energiaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, millä on vakavia vaikutuksia maapallon ilmastoon. Vaikka joidenkin kemikaalien pääsy ympäristöön voi nopeuttaa ilmastonmuutosta, kemikaalit ovat myös osa sen ratkaisua.

Energiantarpeemme on yhä suurempi. Maailmanlaajuisesti käytämme energiaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin, ja tarve kasvaa nopeasti. Kehittyvien markkinatalousmaiden taloudellinen laajeneminen, väestön kasvu ja yhä lisääntynyt energiaa kuluttavien laitteiden käyttö ovat tärkeimpiä myötävaikuttavia tekijöitä.

Kasvihuoneilmiö

Auringon säteily muodostuu näkyvästä valosta sekä ihmissilmälle näkymättömästä ultravioletti- ja infrapunasäteilystä sekä muun tyyppisestä säteilystä.

Noin kolmannes maapallon ilmekehään osuvasta säteilystä heijastuu takaisin avaruuteen pilvistä, jäästä, lumesta, hiekasta ja muista heijastavista pinnoista. Kaksi muuta kolmannesta absorboituu maapallon pintaan ja ilmakehään. Kun maa, valtameret ja ilmakehä lämpenevät, ne lähettävät energian edelleen infrapunalämpösäteilynä, joka kulkeutuu ilmakehän läpi.

Lämpöä sitovat kaasut, kuten hiilidioksidi (CO2), absorboivat tätä infrapunasäteilyä ja estävät sitä hajoamasta ilmakehään, mikä aiheuttaa kasvihuoneilmiönä tunnetun vaikutuksen.

CO2:n ja muiden kasvihuonekaasujen kertyminen ilmakehään on viimeaikaisen ilmastonmuutoksen tärkein tekijä.

Ihmisen aiheuttamat kasvihuonekaasut

CO2:n osuuden arvioidaan olevan 64 % ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä. Muita kasvihuonekaasuja vapautuu paljon pienempiä määriä, mutta niillä on silti merkittävä vaikutus kokonaislämpenemiseen, sillä ne ovat paljon voimakkaampia lämpöä sitovia kaasuja kuin CO2. Tällaisia ovat metaani (CH4), jonka osuus on 17 % ihmisen aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä, ja dityppioksidi (N2O), jonka osuus lämpenemisestä on 6 %.

Merkittävimpiä ihmisen tuottamia kasvihuonekaasuja ja niiden lähteitä ovat

  • CO2, joka on peräisin fossiilisten polttoaineiden (kivihiilen, öljyn ja maakaasun) polttamisesta – näitä käytetään sähköntuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa – ja maan käytön muutoksista, kuten metsien hävityksestä
  • CH4, joka on peräisin maataloudesta ja kaatopaikoilta
  • fluoratut kasvihuonekaasut, kuten fluorihiilivedyt (HFC:t), perfluorihiilivedyt (PFC:t), rikkiheksafluoridi (SF6) ja typpitrifluoridi (NF3), joita käytetään teollisuudessa.

Mitä EU tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi?

EU toimii monella tasolla. Yksi esimerkki on fluoratut kaasut, joiden vaikutus on pienempi kuin CO2:n mutta silti erityisen huolestuttava ilmastonmuutoksen torjunnassa. Niitä käytetään monentyyppisissä tuotteissa, kuten jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa. Lisäesimerkkejä ovat PFC:t, joita käytetään kosmetiikka- ja lääketeollisuudessa, sekä eristyskaasussa käytettävä SF6.

Vaikka fluorattuja kaasuja vapautuu ilmakehään muita kasvihuonekaasuja pienempiä määriä, ne ovat erittäin voimakkaita – niiden tuottama lämpövaikutus on 23 000 kertaa suurempi kuin CO2:n.

Tästä syystä EU on päättänyt säännellä niiden käyttöä. EU:n asetus fluoratuista kasvihuonekaasuista pyrkii vähentämään unionin päästöjä kahdella kolmanneksella vuoden 2014 tasoista. Tämä aloite on osa EU:n kokonaistavoitetta vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 80–95 prosenttia vuoden 1990 tasoista vuoteen 2050 mennessä.

Kemikaaleja on kaikkialla – myös osana ratkaisua

Kemikaalit eivät ole pelkästään ongelma – ne ovat myös osa ratkaisua. Kestävät energialähteet, kuten aurinkoenergia, nojautuvat kemiallisiin innovaatioihin, joissa käytetään esimerkiksi nanomateriaaleja.

Yksi uusiutuvan energian keskeisistä haasteista on parantaa sen kannattavuutta energian varastointiratkaisujen avulla. Esimerkkinä voidaan antaa aurinkopaneelit. Niiden parhaat käyttöolosuhteet ovat aavikolla, mutta useimmat ihmiset eivät asu siellä. Tuulivoimalatkin tuottavat energiaa öisin, jolloin energiankulutuksemme on pienimmillään. Toisin sanoen energian varastointia ja kuljetusta edistävät teknologiat ovat yksi tärkeimmistä tutkimusalueista, joissa innovaatiota tarvitaan.

Lue lisää


Route: .live1